Eläinlääkäri

Suomessa on noin 2800 laillistettua eläinlääkäriä, ja ammatti on erittäin suosittu jatko-opintoja suunnittelevien keskuudessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut voi toimia Suomessa eläinlääkärinä. Eläinlääkärin ammatti on ylempi korkeakoulututkinto, jonka voi suorittaa vain Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Eläinlääketieteen lisensiaattitutkinto on laajempi kuin muut ylemmän korkeakoulututkintojen maisteriopinnot, ja opiskelu kestää noin kuusi vuotta.

Ensin opiskelija saavuttaa eläinlääketieteen kandidaatin arvon, joka ei kuitenkaan ole vielä varsinainen valmis tutkinto, ja kandidaatti saa vain väliaikaiset eläinlääkärioikeudet. Lisensiaatti voi jatkotutkintona väitellä vaikka eläinlääketieteen tohtoriksi asti.

Monet tehtävät

Eläinlääkäreiden työhön kuuluvat eläinten terveyden- ja sairaudenhoito, sekä eläinsuojelusta ja tarttuvien eläintautien vastustamistyöstä huolehtiminen. Eläinlääkäri myös osaltaan vastaa elintarvikevalvontaan ja hygieniaan, sekä elinympäristömme terveellisyyden valvontaan liittyvistä tehtävistä. Työ on vaihtelevaa, vaativaa ja usein kiireistä, ja se sisältää vastuuta, päätöksentekoa ja asiakaspalvelua. Eläinlääkäriltä vaaditaankin monia taitoja, kuten nopeaa päättelykykyä, taitavia käsiä ja kylmiä hermoja, mutta myös sosiaalisia taitoja ja empatiaa.

Eläinlääkäri voi työskennellä monissa tehtävissä niin elävien eläinten ja sairauksien parissa, kuin suunnittelu- ja raportointitehtävissäkin. Eläinlääkäri voi toimia myös tutkijana, virkailijana, elintarvikehygienian työntekijänä tai lääketeollisuuden tai laboratorion eläinlääkärinä. Suuntautumisesta riippuen eläinlääkäri voi työskennellä tuotantoeläinten, hevosten tai pieneläinten parissa.

Erikoistuminen

Tieteellisen ja ammatillisen jatkotutkinnon opiskelu kestää noin neljä vuotta. Eläinlääkäriä, joka on jatko-opiskellut ja erikoistunut johonkin kuudesta alasta, kutsutaan erikoiseläinläääriksi.

Erikoistumisaloja ovat:

  • hevossairaudet
  • tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoito
  • pieneläinsairaudet
  • elintarvikehygienia
  • ympäristöterveydenhuolto
  • tarttuvat eläinsairaudet

Eläinlääkärit meillä ja muualla

Eläinlääkäri on pitkään ollut eläinrakkaiden unelma-ammatti. Nykyisin se mielletään usein klinikalla tehtäväksi, siistiksi naisvaltaiseksi työksi, mutta tämä mielikuva ei pidä paikkaansa. Merkittävä osa eläinlääkäreistä toimii asiantuntijatehtävissä kunnissa, valtiolla tai yliopistoissa, ja se työllistää tasaisesti kumpaakin sukupuolta.

Eläinlääkäreillä on kuitenkin pitkä ja arvostettu historia. Eläinlääkäreitä on koulutettu Euroopassa jo yli 250 vuotta. Ensimmäinen suomalainen eläinlääkäri Mårten Johan Lindfors valmistui vuonna 1829 Kööpenhaminassa. Hänestä tuli myöhemmin eläinlääketieteen opettaja Suomeen. Ensimmäinen naiseläinlääkäri oli suomalainen Agnes Hildegrard Sjöberg, joka sai opiskella erikoisoikeudella Berliinissä ja Dresdenissä. Eläinlääkäriksi hän valmistui vuonna 1915, ja väitteli kolmen vuoden päästä vuonna 1918 eläinlääketieteen tohtoriksi Leipzigissa. Suomessa hän toimi kunnaneläinlääkärinä.

Suomeen perustettiin eläinlääkäriliitto vuonna 1892, ja silloin suomalaisia eläinlääkäreitä oli noin 32. Vuonna 2017 liitto täytti siis 125 vuotta, ja julkaisi eläinlääkärikunnan historiakirjan. Jos perustamisvuonna keskusteltiin eläinrääkkäyksestä, lihantarkastuksista ja tarttuvista taudeista, eivät nuo aiheet kovin kaukaisilta tunnu nykyäänkään. Uutta eläinsuojelulakia ovat olleet suunnittelemassa myös ammattilaiset eri eläinaloilta, ja eläinlääkäreillä on merkittävä asema juuri monipuolisen osaamisensa ja ammattitaitovaatimustensa ansiosta. Yhteinen terveys – One Health tarkoittaakin ihmisten, eläinten ja ympäristön toisiinsa kietoutunutta kokonaisuutta. Verkkoa, joissa vaikutamme toisiimme ja toistemme terveyteen, ja jaamme taudinaiheuttajat.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

wildfire