Perusterveydenhoito

Ideaalitapauksissa lemmikkiä ei tarvitse viedä eläinlääkäriin kuin vain saamaan perusterveydenhoitoa. Perusterveydenhoitoon kuuluu monia tuttuja toimenpiteitä, kuten esimerkiksi rokotukset, tunnistusmerkinnät sekä madotukset. Näihin toimenpiteisiin suurin osa lemmikeistä tutustuu jo pentuaikana. Ensimmäiset rokotteet saatuaan pentu pääsee tutustumaan maailmaan turvallisemmin. Ensimmäiset vasta-aineet se on kuitenkin saanut jo emoltaan, mikäli emo on asianmukaisesti madotettu ja rokotettu ennen tiineyttä.

Rokotukset

Rokotukset suojelevat lemmikkejä tarttuvilta virustartunnoilta. Koirat rokotetaan parvoa, tarttuvaa maksatulehdusta, penikkatautia ja rabiesta vastaan. Myös tarttuvaan kennelyskään on olemassa rokote. Kennelyskärokote on kuitenkin kausirokote samoin kuin ihmisten influenssarokote, ja se on uusittava vuosittain. Kun rokotusohjelma on saatu käyntiin, rokotteet uusitaan kolmen vuoden välein. Koiranpennut voidaan varhaisrokottaa 7-9 viikon iässä, mutta yleisempi tapa on edelleen rokottaa 12 viikon, 16 viikon ja vuoden ikäinen pentu, jonka jälkeen ohjelmaa jatketaan kolmen vuoden tehostusrokotteella. Mikäli rokotukset ovat vanhentuneet, tai aikuista koiraa ei ole ennen rokotettu, aloitetaan rokotusohjelma rokoteväliä noudattaen samoin kuin pentujenkin kohdalla.

Kissat rokotetaan rabiesta, kissaruttoa ja kissainfluenssaa vastaan. Mikäli aikuisen eläimen rokotustilanteesta ei ole varmuutta, annetaan rokotteet rokoteohjelman mukaisesti alusta alkaen. Kissanpennutkin voidaan varhaisrokottaa 8-10 viikon iässä. Tavallisempaa on rokottaa pentu 12 viikon, 16-20 viikon sekä vuoden iässä, ja antaa sen jälkeen tehosterokote 1-3 vuoden välein.

Muista pieneläimistä esimerkiksi fretti ja kani voidaan rokottaa. Fretti tulee rokottaa rabiesta vastaan, mikäli eläin matkustaa, tai sillä on rabiestartuntariski. Fretit voivat sairastua myös penikkatautiin, jota vastaan pentu voidaan rokottaa yli 10 viikon iässä. Kaneilla on herkästi tarttuvaa ja vaarallista RHD-verenvuototautia. Sitä vastaan suositellaan rokotetta, mikäli ilmenee tartuntariski. Tautia tavataan niin villi- kuin lemmikkikanien keskuudessa, ja tautia tavattiin esimerkiksi Helsingissä vuonna 2016. Virus säilyy hengissä erittäin hyvin, ja leviää myös välillisesti esimerkiksi ruoan, ympäristön ja hyönteisten välityksellä.

Madotus

Madotus on tutumpi nimitys loishäädölle. Sillä tarkoitetaan lähinnä sisäelinloisia, sekä erilaisia suolistossa eläviä loisia kuten suolinkaisia ja heisimatoja. Madotukseen on useita eri valmistajien lääkkeitä, joita on saatavilla apteekista ilman reseptiä. Sisäloiset ovat yleinen ongelma vapaana ulkoilevilla kissoilla, jotka syövät jyrsijöitä. Sisäkissalla riski saada ulkoloisia on pieni, mutta mahdollinen. Järvikaloissa on loisia, joten niitä ei suositella raakaruokintaan. Mikäli kissa on elänyt ulkoelämää, se voi kantaa loisia yllättävän pitkään ilman kunnon loishäätöä. Pahimmillaan loiset ovat jopa silminnähtävissä. Niitä havaitaan ulosteessa,peräaukon ympärillä tai turkissa. Loiset voivat heikentää eläimen yleiskuntoa. Eläin voi laihtua, oksennella, yskiä tai ripuloida, ja eläimen turkki menee huonoon kuntoon ja ruokahalu muuttuu.

Eläin on hyvä madottaa ennen tiineyttä tai tiineyden aikana valmistajan ohjeen mukaan. Madotukset nousevat usein keskusteluun erityisesti matkustavien eläinten kohdalla, jolloin matkustusasiakirjojen tulee olla kunnossa, ja niistä tulee näkyä sekä toteutunut rokotusohjelma että loishäädön tilanne. On tärkeää, että loishäätö vastaa kohdemaan vaatimuksia, joten asiaan kannattaa perehtyä esimerkiksi Eviran sivuilta jo hyvissä ajoin ennen matkaa.

Terveystarkastus

Oli lemmikkisi tilanne mikä tahansa, säännöllinen terveystarkastus kuuluu asiaan. Voit tuoda eläimen terveystarkastukseen milloin tahansa. Eläinlääkäri tutkii sen mm. tunnustelemalla ruumiinosat, tarkistamalla liikkumisen, sekä suun, silmien ja turkin tilan, kuuntelemalla sydämen sekä tarkastamalla painon ja hampaat. Riippuen tilanteesta ja mahdollisista oireista voidaan ottaa veri- ja virtsanäytteitä. Niitä varten voi lemmikkiä joutua paastottamaan ennen eläinlääkärikäyntiä. Ohjeet saat jo aikaa varatessasi. Oli tarvetta sitten röntgenkuvaukseen, ultraääneen tai pelkkään neuvontaan, eläinlääkäri ja eläintenhoitaja osaavat auttaa ja ohjata oikeisiin toimenpiteisiin.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*